Muut eläimet

Nykyisiä eläimiä


maatiaiskissa Miisa, syntynyt heinäkuussa 2011. Emä Naukkis (isosiskon kissa), isä metsien komein salarakastaja.
Miisa tuli meille tyttökissana, jota oli jo pitkään toivottu. Tilanne osoittautui toiseksi puolta vuotta myöhemmin, kun tajusimme että meillä onkin poika nimeltä Miisa. :) Ja Miisaksi se sitten jäi. Luonteeltaan Miisa on hirvittävä neiti, kestokehrääjä ja leikkisä lapsi.


maatiaiskissa Mikke, syntynyt helmikuussa 2011.
Kaverilleni oli syntynyt kissanpentuja, joista yksi jätettiin kotiin. Muille oli siis koti etsinnässä! Koska äitimme ei aluksi lämmennyt uudelle kissalla, lyötiin sitten vetoa, että jos Suomi voittaa jääkiekossa MM-kultaa, tulee meille kissa taloon. Äiti taisi sanoa läpällä että selvä, ja kun Suomi sitten voitti, lähdettiin parin viikon päästä kissanhakureissulle. :)
Mikke on hellyydenkipeä karvakasa, joka tykkää silittelyistä ja nauttii ihmisseurasta ja sohvan lämmöstä.


maatiaiskissa Miska on tällä hetkellä talomme eläimistä vanhin. Ikää vanhalle herralle on kertynyt jo jokusen päälle kymmenen vuotta.
Miska on siskoni, sekä hieman myös minun kissa. Vanha konkari on varsinainen saalistaja, iästään huolimatta sen näkee useimmiten hiirisaalis suussaan. Vaikka ikää on kertynyt ja näkö ja kuulokin päässyt jo heikentymään, on silti ketteryys ja metsästystaidot tallella!


Entisiä eläimiä


shetlanninponiruuna Niemenpellon Bomber, syntynyt 20.5.2004. 
Bomber tuli minulle 20.2.2009 ylläpitoon, ja omistukseeni se siirtyi kesällä 2012. Jouduin kuitenkin innostuksen ja ajan puutteen takia myymään elämäni ponin. Tarkemmin Bomberista voi lukea tästä postauksesta.


saksanpaimenkoiratyttö Kimikon Queena, syntynyt 2.4.2004. 
Keena oli ns. "pelastuseläin", joka tuli meille maalle asumaan sen sijaan, että olisi joutunut viettämään elämänsä kerrostaloyksiössä. Keena tuli meille talvella 2006. Keena päästettiin paremmille metsästysmaille kaverinsa kanssa, vanhuuden vaivojensa takia.


harmaa norjanhirvikoiranarttu Kilkin Pessi, syntynyt 25.2.2005. 
Pessi oli ensimmäinen oma lemmikkini. Se saapui meille toukokuussa 2005, minulle täysin yllätyksenä. Pessi ehti elämänsä aikana käydä monet hirvenmetsästyskaudet isäni mukana metsällä. Muulloin yritin epätoivoisesti saada Pessille opetettua joitakin temppuja ja agilitya, mutta parhaiten se vain osasi istua. :) Vanhuuden vaivojen takia Pessi pääsi kaverinsa kanssa paremmille metsästysmaille.